Yhteiskuntaopin kirjoitusten kysymykset – kevät ja syksy 2011
12 March 2012 | By admin in Yhteiskuntaoppi | No Comments YetKevään yhteiskuntaopin kirjoitukset
1. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia kuntalaisella on suhteessa kotikuntaansa?
2. Tammikuussa 2010 työllisyysaste Suomessa oli 65,5 prosenttia. Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus asetti tavoitteeksi nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin.
Mitä tarkoittaa työllisyysaste, ja millä tavoin sitä pyritään nostamaan?
3. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut Suomessa nopeasti jo 1990-luvulta lähtien. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2005 lähtien, ja näillä on myös keskimäärin aiempaa useampia maksuhäiriömerkintöjä henkeä kohden laskien. Vuoden 2009 alkupuoliskolla yli puolet yksityishenkilöille annetuista velkomustuomioista koski tili- ja kertaluottoja ja rahoitusyhtiösaatavia. Tutkijat Kati Rantala ja Heta Tarkkala totesivat Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (1/2010): ”Ongelmiin johtava luotoilla velkaantuminen ei katso ikää eikä sosiaalista asemaa.”
Millaisia syitä suomalaisten kotitalouksien velkaantumiseen on, mitä seurauksia maksuhäiriöillä on, ja miten maksuvaikeuksiin joutuneita pyritään auttamaan? Käytä tarkastelusi tukena yllä olevia tietoja velkaantumisen kehityksestä.
4. Mitä eri yritysmuotoja on olemassa, ja miten ne eroavat toisistaan?
5. Millaisiin toimenpiteisiin omaisten tulee ryhtyä, kun heidän läheisensä kuolee? Tarkastele asiaa oikeudelliselta kannalta.
6. 15-vuotias Sami ja hänen ystävänsä 14-vuotias Jussi haluaisivat päästä kesäksi töihin. Sami on päättänyt hakeutua töihin hampurilaisketjuun, joka etsi internetissä nuoria vuorotyöhön päivä- ja iltavuoroihin. Samin vanhemmat epäilevät, onko työ hänelle sopivaa, mutta Sami itse katsoo voivansa päättää asiasta. Jussi puolestaan on harrastanut karting-ajoa, ja hänen setänsä on tarjonnut Jussille töitä autokorjaamossaan. Jussin yksinhuoltajaäidin mielestä Jussi kyllä tuntee autot, eikä hän näe tämän työhön menolle mitään esteitä.
Tarkastele poikien aikomuksia oikeudelliselta kannalta.
7. Alla on kaksi kannanottoa kansallisvaltioiden ja niiden osa-alueiden suhteista Euroopan unioniin.
a) Vertaile alla olevia kannanottoja siitä, millaista Euroopan unionin politiikka jäsenvaltioitaan ja niiden alueita kohtaan on. (3 p.)
b) Miten suurten ja pienten jäsenvaltioiden asema eroaa EU:ssa, ja mitä seurauksia eroilla on?
(3 p.)
”Albert Camus kirjoitti, että jos Euroopalla ylipäänsä on olemassa tulevaisuus, se on mahdollista ainoastaan kansallisvaltioiden kautta. Olen samaa mieltä. EU on pirun keksintö, ja kun siihen vielä lisätään suomalaisten poliitikkojen lammasmainen toiminta, meillä on pian kypäräpakko saunassa. (…) EU haluaa lopettaa eurooppalaisen identiteetin. Ehkäpä suomalainen identiteettikin vain korostuu sitä enemmän, mitä uhatumpi se on. Sama pätee muihinkin maihin.”
Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki, Voima 10/2005
”[Euroopan unionia] on pidetty uutena supervaltiona, joka uhkaa muun muassa jäsenmaiden kulttuurisia erityispiirteitä. Asia on nimenomaan päinvastoin. Monikulttuurisena poliittisena yhteisönä, jossa millään valtiolla tai ryhmittymällä ei ole ehdotonta valta-asemaa, EU on vahvistanut kaikkien alueellaan elävien ihmisryhmien elinmahdollisuuksia. (…) Innokkaimmat EU:n kannattajat tulevat Skotlannista, Baskimaasta ja Bretagnesta.”
Tutkija, kirjailija Jarkko Tontti, Hiidenkivi 6/2008
8. Millaisia vaikutuksia Euroopan unionin jäsenyydellä on ollut vuosina 2004 ja 2007 siihen liittyneiden Euroopan maiden kehitykselle?
+9. Oheisissa tekstiotteissa käsitellään tasavallan presidentin asemaa Suomen poliittisessa järjestelmässä.
a) Vertaile Tarja Halosen, Sauli Niinistön ja Matti Wibergin kannanottoja presidentin asemasta ja valtaoikeuksista. (3 p.)
b) Selosta tasavallan presidentille nykyisessä perustuslaissa kuuluvia valta-oikeuksia sekä erittele nykyisten valtaoikeuksien säilyttämistä puoltavia ja vastustavia näkökohtia käyttäen tukena tietojasi Suomen poliittisen järjestelmän kehityksestä. (6 p.)
”Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemä kysely kertoo, että vallan siirtäminen presidentiltä hallitukselle ei saa tukea [kansalaisilta]. (…) Tiukimmin presidentin valtaa puolustavat SDP:n (93 prosenttia) ja vasemmistoliiton (84 prosenttia) tukijat, mutta myös presidentin valtaoikeuksien karsimista innokkaimmin ajavan kokoomuksen äänestäjistä valtaosa (70 prosenttia) puolustaa presidentin valtaa.”
Yleisradion uutinen 17.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”En pidä sitä hyvänä, että presidentti on itsevaltias. Mutta en pidä hyvänä myöskään, että itsevaltias on pääministeri. (…) Kansalaisilla on mahdollisuus valita kahdesti: valitaan eduskunta ja valitaan presidentti. Hallitus on pääasiallinen toimija, mutta sidoksissa molempiin. (…) Joidenkin mielestä olisi parasta, että kaikki valta pitäisi keskittää yhdelle taholle, mieluiten miehelle, niin sitten ei ole epäilyksiä kuka päättää asiasta. (…) Mutta tämä nykyinen tilanne on demokratian sietämätöntä moniarvoisuutta, joka on vain pakko kestää.”
Tasavallan presidentti Tarja Halonen, Helsingin Sanomat 31.1.2010
”Minusta kannattaa kyllä aika herkällä korvalla kuunnella hänen [presidentti Halosen] mielipiteitään. (…) 300 000–400 000 suomalaista enemmän käy äänestämässä presidentin vaaleissa kuin missään muissa vaaleissa, ja kun näin ajatellaan, niin varmaan ajatellaan, että sillä äänestämisellä olisi joku merkityskin.”
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö 20.12.2009, www.yle.fi (8.3.2010)
”Presidentti-instituutio on poliittisen järjestelmän toiminnalle kaikkinensa enemmän haitallinen kuin hyödyllinen. Koska vallassa olevaa presidenttiä ei voi sen enempää hänen valtakautenaan kuin sen jälkeenkään saattaa erityiseen poliittiseen vastuuseen, hänelle on delegoitu valta ilman vastuuta. (…) Valta- ja vastuusuhteiden tulee kypsässä kansanvallassa olla selvillä. Meillä näin ei nyt ole. (…) Vahvan presidenttiyden perustelut eivät enää päde, sillä vahva presidentti on itse asiassa este halullemme selkeyttää suomalaista demokratiaa.”
Valtio-opin professori Matti Wiberg, ”Presidentittä paras”, teoksessa
Presidentinvaalit 2006, toim. Isotalus & Borg (2007)
+10. Oheisessa tekstiotteessa Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Jean-Claude Trichet selostaa EKP:n neuvoston tekemää korkopäätöstä helmikuussa 2010. Oheinen kuvio kertoo EKP:n sekä Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Japanin keskuspankkien ohjauskorkojen kehityksen vuosina 2001–2009 (ohjauskorot ilmaistu prosenttiyksikköinä).
a) Mitä keskeisiä muutoksia ohjauskoroissa on tapahtunut kuvion osoittamana ajanjaksona? (2 p.)
b) Millä perusteella Trichet’n mainitsemien seikkojen voidaan väittää tukevan arviota, että ohjauskorot olivat ”tarkoituksenmukaisella” tasolla? (3 p.)
c) Pohdi yhtäältä EKP:n ja toisaalta Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoron muutosten vaikutuksia Suomen kansantalouden kannalta. (4 p.)
”Normaalien talous- ja rahamarkkina-analyysiensä perusteella [EKP:n] neuvosto päätti jättää EKP:n keskeiset korot ennalleen. Tämänhetkiset korot ovat edelleen tarkoituksenmukaiset. Tammikuun 14. päivä 2010 pidetyn kokouksemme jälkeen käytettäväksi tulleiden kaikkien tietojen ja analyysien perusteella hintakehityksen odotetaan pysyvän kurissa (…) Uusimmat tiedot ovat myös vahvistaneet sen, että euroalueella taloudellinen toimeliaisuus jatkoi kasvuaan vuodenvaihteessa [2009–2010]. Jatkoa ajatellen neuvosto odottaa euroalueen talouden kasvavan maltillista vauhtia 2010. Elpyminen on todennäköisesti epätasaista ja näkymät edelleenkin epävarmat. Rahamarkkina-analyysin tulos vahvistaa arvion, että inflaatiopaine on keskipitkällä aikavälillä vähäinen.”
Lue yhteiskuntaopin koepaperi tästä: ylioppilaskirjoitukset – yhteiskuntaoppi kevät 2011. Koepaperista näkyy myös tehtäviin liittyvät taulukot ja piirrokset.
Syksyn yhteiskuntaopin kirjoitukset
- Selitä, millä tavoin Suomen perustuslain seuraavat periaatteet pyritään käytännössä toteuttamaan:
a) ”Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.”
b) ”Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.”
c) ”Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.” - Monissa ammateissa miesten ja naisten suhteelliset osuudet ovat tasoittuneet viime vuosikymmeninä, mutta eräillä aloilla sukupuolittaiset erot ovat yhä suuret. Ohessa on luettelo, jossa esitetään naisten osuus uusista opiskelijoista vuonna 2007 eräillä opintoaloilla ammattioppilaitoksissa (pois lukien ammattikorkeakoulut). Mitkä tekijät selittävät luettelossa näkyviä sukupuolittaisia eroja, miksi näitä eroja pidetään ongelmallisina, ja miten eroja pyritään tasoittamaan?
- Kauneudenhoitoala 98 %
- Puhdistuspalvelut 95 %
- Sosiaali- ja terveysala 91 %
- Opetus- ja kasvatustyö 86 %
- Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 14 %
- Kone-, metalli- ja energiatekniikka 12 %
- Sähkö- ja automaatiotekniikka 6 %
- Kalatalous 8 %
- Metsätalous 5 %
3. Tarkastele seuraavien sijoituskohteiden vahvuuksia ja heikkouksia suomalaisen piensijoittajan kannalta:
a) suomalaisen metsäteollisuusyrityksen osakkeet
b) määräaikaistalletus pankissa
c) osuus sijoitusrahastossa, joka sijoittaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoihin.
4. Tarkastele yritystoiminnan edellytyksiä pienyrityksen kannalta.
5. Miten rikos- ja riita-asian oikeuskäsittely eroavat toisistaan?
6. Toni ja Maija ovat kumpikin tahoillaan asuneet opiskelija-asunnossa, mutta nyt he ovat suunnittelemassa muuttoa avoliitossa yhteiseen kotiin. Toni haluaisi vuokra-asuntoa, Maija puolestaan haluaisi hankkia omistusasunnon.
a) Vertaa vuokra- ja omistusasumisen hyviä ja huonoja puolia Tonin ja Maijan tilanteen kannalta (2 p.)
b) Mitä oikeustoimia liittyy yhtäältä vuokra-asunnon ja toisaalta omistusasunnon hankkimiseen (2 p.)
c) Mitä muita asumismuotoja Tonille ja Maijalle on tarjolla, ja miten ne eroavat yllä mainituista asumismuodoista? (2 p.)
7. Mitä on Euroopan unionin ulkopolitiikka, ja miten Euroopan unioni toimii maailmanpolitiikassa?
8. Vuosi 2010 oli Euroopan unionin päättämä köyhyyden vastainen teemavuosi, jonka yhtenä pääkohteena oli romanien asema Euroopassa. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa on nykyisin vaeltavia romanikerjäläisiä. Helsingin kaupunki on keskustellut kerjäämisen kieltämisestä. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi Yleisradion Ajantasa-lähetyksessä toukokuun alussa 2010: ”Suomessa pelataan suomalaisilla säännöillä. Kerjääminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin”.
Tarkastele Helsingin kaavailemaa kerjäämisen kieltämistä EU:n lainsäädännön valossa ja pohdi, mitä oikeuksia Euroopan unionin kansalaisuus suo.
9. Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2008 kunnallisvaalien tulos eräiden puolueiden osalta siten, että niiden valtuutetut on ryhmitelty sosioekonomisen aseman mukaan.
a) Missä kahdessa puolueessa työntekijöiden osuus valtuutetuista on suurin ja missä kahdessa puolueessa pienin? (2 p.)
b) Millaisia eroja puolueiden kannattajaryhmissä voidaan taulukon pohjalta päätellä olevan? (3 p.)
c) Pohdi, miten puolueiden kannattajaryhmien koostumus on vaikuttanut puolueiden toimintaan 2000-luvun Suomessa. (4 p.)
10. Oheinen kuvio esittää teollisuustuotannon kausitasoitetut määrät Yhdysvalloissa, Japanissa sekä Euroopan talous- ja rahaliiton alueella (EMU12) vuodesta 1990 asti. Vuosien 2010–2012 tiedot ovat kuvion laatimisajankohdan ennuste. Kuvio esittää muutokset indeksilukuina siten, että vuoden 2005 tuotantomäärää vastaa kullakin talousalueella lukema 100.
a) Vertaa kuvion pohjalta Yhdysvaltojen, Japanin ja EMU-alueen teollisuustuotannon määrän kehitystä vuosina 1990–2009. (3 p.)
b) Mitkä tekijät selittävät käyrien osoittaman kehityksen? (3 p.)
c) Pohdi, millaisia seurauksia yhtäältä Yhdysvaltojen ja toisaalta EMU-alueen talouskehityksellä on Suomen kansantalouden kannalta. (3 p.)
Katso tästä yhteiskuntaopin kysymykset sekä näihin kysymyksiin liittyvät kaaviot ja kuvat. Ne auttavat hahmottamaan yhteiskuntaopin kokeen kysymyksiä paremmin. Yo-kysymykset löytyvät tästä: yhteiskuntaopin ylioppilaskoe syksy 2011
Subscribe to my RSS Feed